Elisabeth E. Levy, Caspari-keskuksen toiminnanjohtaja
Kuva: Creative commons picture by gnuckx
Raamatun kertomus eksoduksesta kuvaa, kuinka 430 vuotta maanpaon ja orjuuden jälkeen israelilaiset vihdoin vapautuivat Egyptistä. Miten Jumala johdatti heidät pois? Raamatun mukaan Hän teki sen väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella (5. Moos. 4:34 KR38).
Nykyajan lukijasta saattaa tuntua omituiselta, että Jumalasta sanotaan niin. Luemme Jumalan kädestä, käsivarresta, kasvoista… ja kun Jumala suuttuu, savu nousee Hänen sieraimistaan ja Hänen nenänsä viha (חרון אפו) laskeutuu vastustajien ylle. Syntiinlankeemuskertomuksessa kuvataan: Kun iltapäivä viileni, he kuulivat Jumalan kävelevän puutarhassa (1. Moos. 3:8). Nämä ilmaisut ovat antropomorfismeja, inhillisten ominaisuuksien liittämistä Jumalaan.
Väkevä käsi, ojennettu käsivarsi ja muita ruumiinosia
Jumala käytti väkevää kättään ja ojennettua käsivarttaan vapauttaakseen kansansa orjuudesta. Useimmat Vanhan testamentin tekstit ovat hyvin konkreettisia. Ruumiinosiin liittyvä kuvakieli jopa Jumalan attribuutteina on tavallista; Jumalan, joka on pitkämielinen tai tarkemmin sanoen pitkänenäinen, kuten ilmaisu kirjaimellisesti käännettynä kuuluisi. Heprealaisessa Raamatussa ihmiset ajattelevat sydämellään ja tuntevat munuaisillaan (munaskuu, KR38).
Tuhansia vuosia ja monia kulttuureja myöhemmin näitä kielikuvia on joskus vaikea ymmärtää. Raamatunkääntäjät joutuvat usein etsimään vaihtoehtoja alkuperäisille ilmauksille saadakseen ne kuulostamaan luontevilta käännöstekstissä. Tällainen idiomaattinen käännös pyrkii muodollisen vastaavuuden sijaan välittämään lähtötekstin merkityksen luontevalla yleiskielellä. Vastakohta sille on sanatarkka käännös, jonka merkitys ei välttämättä avaudu lukijalle oikein (suomalaisista raamatunkäännöksistä vuoden 1992 versio edustaa idiomaattista ja vuoden 1938 Raamattu sanatarkempaa käännöstä). Valitettavasti teksti helposti menettää jotakin alkuperäisestä rikkaudestaan, kun konkreettiset kuvat tulkitaan abstrakteiksi ilmauksiksi.
Riemuitsevat munuaiset
Katsotaan esimerkki Sananlaskuista (23:15-16):
Poikani, jos sydämesi viisastuu, minun sydämeni iloitsee. Riemu täyttää mieleni, kun puheesi on totta ja oikeaa.
Ensimmäinen jae (23:15) ei tuota kääntäjälle ongelmia. Substantiivi sydän on ymmärrettävä nykylukijalle, ja siihen liittyy paljon symboliikkaa. Sydämessä asuvat sekä ilo että viisaus. Haasteet alkavat jakeessa 16, jonka kirjaimellinen käännös kuuluisi: munuaiseni riemuitsevat. Monet käännökset korvaavat munuaiset (כליות) sielulla, jotkut puhuvat sisimmästä, ja vuoden 1992 suomalainen käännös paikallistaa riemun ihmisen mieleen. Mutta alkuteksti sanoo, että munuaiseni riemuitsevat, ei sieluni tai mieleni. Jos tekstin kirjoittaja olisi halunnut käyttää esimerkiksi sanaa sielu, hän olisi voinut sen tehdä. Munuaisista puhuminen tässä yhteydessä kuulostaa nykyihmisen korvissa kummalliselta, mutta Raamatun hepreassa munuaiset ovat rikkaan sisäisen elämän keskus.
Sain olla mukana valmistelemassa viimeisintä norjalaista raamatunkäännöstä. Pitkän harkinnan jälkeen päätimme säilyttää tekstissä munuaiset. Luonnollisesti pohdimme, olisiko tällainen konkreettinen ”ruumiinkieli” liian outoa modernille lukijalle. Mutta kirjaimellinen käännös vie lukijan lähemmäs heprealaista Raamattua ja säilyttää tässä kohtaa myös hepreankieliselle runoudelle tyypillisen parallelismin.
Sulava sydän
Yllä olevassa Sananlaskujen esimerkissä heprean sana sydän oli helppo kääntää. Niin ei kuitenkaan ole kaikissa tapauksissa. Heprealainen Raamattu puhuu myös esimerkiksi sydämen sulamisesta (לב נמס). Englannissa ja suomen kielessä kyseinen idiomi viittaa hellyyteen tai myötätuntoon. Sen sijaan hepreassa sydämen sulaminen tarkoittaa rohkeuden pettämistä. Ilmaus löytyy Joosuan kirjasta useita kertoja (Joosua 2:11, 5:1 ja 7:5). Jos tämä ilmaisu käännettäisiin suomeksi sanatarkasti, lukijalle syntyisi täysin väärä käsitys siitä, mitä tapahtui. Tällaisissa tapauksissa on itsestään selvää, että idiomaattinen käännösmenetelmä on parempi.
Olemme tarkastelleet muutamien esimerkkien avulla Raamatussa esiintyvää rikasta mutta toisinaan hieman outoa ruumiinosiin liittyvää kuvastoa ja niistä seuraavia käännöshaasteita. Kuten huomaat, on kiehtovaa pureutua alkuperäisiin teksteihin ja tutkia, mitä kaikkea voimme Raamatusta löytää. Samaan aikaan jokaisella tulisi kuitenkin olla mahdollisuus lukea Jumalan sanaa omalla kielellään. Näin siitäkin huolimatta, että kääntämisessä joudutaan toisinaan tekemään kompromisseja alkuperäisten ilmaisujen rikkauden ja käännöksen ymmärrettävyyden välillä.