Monet Israelin messiaaniset seurakunnat ovat edelleen maahanmuuttajayhteisöjä – lähes puolet on venäjänkielisiä, hepreankieliset tulevat kakkosena.
Alec Goldberg ja David Serner uusi julkaisu kädessään. Kuva: Caspari Center.
Sanna Erelä, projektikoordinaattori
Caspari-keskuksen kansainvälisten opintojen johtaja David Serner ja Israelin-työn johtaja Alec Goldberg ovat puurtaneet kuukausia Israelin messiaanisia seurakuntia koskevan tutkimuksen kimpussa. Tammikuussa tutkimus vihdoin julkaistaan.
– Tämän hurjan ponnistuksen kohdalla koronapandemiakin kääntyi siunaukseksi, David Serner iloitsee.
– Maaliskuuhun 2020 mennessä olimme soittaneet kysymyksinemme lähes kaikki pastorit läpi. Sitten maailma sulkeutui ja kalenterimme tyhjeni. Saatoimme keskittyä työstämään keräämäämme tietoa.
Puhelujen ja sähköpostien määrä onkin suorastaan tyrmäävä. Serner ja Goldberg lähestyivät kaikkia yhteisöjen johtajia, joiden tiedot saivat käsiinsä; yhteensä se tarkoitti 280 yhteydenottoa.
Mikä oli parasta tässä projektissa? Goldberg vastaa epäröimättä:
– Henkilökohtaiset keskustelut pastorien kanssa! Tutkimuksemme ja sen luvut ovat aivan ensikäden tietoa. Olemme kiitollisia luottamuksesta, jota johtajat osoittivat meille.
Israelin messiaaninen liike lukuina
Tutkimuksen mukaan vuonna 2020 Israelin messiaanisen liikkeen koko oli 15 323 henkeä. Alle puolet seurakunnista käyttää hepreaa pääkielenään. Venäjää puhuvat 136 seurakuntaa muodostavat suurimman ryhmän. Toisena tulevat 83 hepreankielistä yhteisöä. Pienempiä kieliryhmiä ovat amharaa, englantia, espanjaa ja romaniaa käyttävät seurakunnat. Yhteisön johtaja on syntyperäinen israelilainen vain 17 prosentissa tapauksista. Israelin messiaanista liikettä voikin hyvällä syyllä kutsua maahanmuuttajaliikkeeksi.
Herätyskristillisyyttä juutalaisin kulttuurimaustein?
Nyt julkaistavan tutkimuksen edeltäjä on vuodelta 1999, ja siinä todetaan, että messiaanisen liikkeen teologiaa voidaan luonnehtia ”kristilliseksi” tai evankelikaaliseksi.
– Yleisvaikutelma yli 20 vuoden ajalta on, että tilanne ei ole olennaisesti muuttunut, David Serner toteaa.
– Tämä ei tarkoita, etteikö teologista keskustelua käytäisi tai ettei mitään muutoksia olisi tapahtunut. Joidenkin seurakuntien teologia on vaihtunut selkeästä evankelikaalisuudesta juutalaisempaan suuntaan. Näissä seurakunnissa ajatellaan, että juutalaisuskovien kohdalla Mooseksen liitto on edelleen voimassa. Yhteisöt, joissa myös rabbiinista juutalaisuutta pidetään auktoriteettina, ovat kuitenkin pieni vähemmistö, Alec Goldberg selvittää ja jatkaa:
– Useimmissa seurakunnissa juutalaiset vaikutteet jäävät lähinnä kulttuurisiksi. Vietetään juutalaisia juhlia ja omaksutaan osia juutalaisesta liturgiasta, mutta uskon evankelikaalinen ydin säilyy muuttumattomana.
Liikkeen näkymättömämpi puoli
Moni asia on pysynyt samana kahdenkymmenen vuoden ajan. Mikä on muuttunut?
– Vaikka messiaanisten uskovien lukumäärä ei näytä erityisen suurelta, liikkeen kasvu on silti ollut väestönkasvua suurempaa. Vuonna 1999 messiaanisissa seurakunnissa oli 5000 jäsentä, nyt luku on 3,1 kertaa suurempi, Goldberg tiivistää.
Ilmeisiä syitä kasvulle ovat maahanmuutto ja messianisten perheiden luonnollinen kasvu. Entä evankelioinnin vaikutus?
– Tähän kysymykseen emme saaneet kovin selkeitä vastauksia, Serner sanoo.
Evankeliointi on arka aihe Israelissa. Seurakunnat ja niiden jäsenet kohtaavat yhteiskunnassa diskriminointia ja painostusta erityisesti lähetystyötä vastustavien järjestöjen taholta. Näin siitä huolimatta, että yleinen mielipide on entistä enemmän kääntynyt puolustamaan messiaanisten laillisia oikeuksia.
Kätketyin juutalaisuskovien ryhmä ovat he, jotka elävät keskellä ortodoksijuutalaista yhteisöä ja käyvät synagogassa. Goldberg ja Serner tavoittivat heistä muutaman. On mahdotonta arvioida, kuinka paljon näitä salaa uskovia on, koska heidän kontaktinsa muihin Jeesuksen seuraajiin ovat hyvin rajallisia. Luku saattaa olla sadan paikkeilla, mutta toisaalta se voi olla huomattavasti suurempikin. Goldberg selittää:
– He pitävät synagogaa paikkana, jonka Jumala on tarkoittanut juutalaisten jumalanpalveluspaikaksi. Rabbeilla on määräysvaltaa heidän uskonsa ja elämänsä suhteen, mutta se ei kuitenkaan ylitä Uuden testamentin auktoriteettia.
Innostavia tulevaisuudenkuvia
– Keskustelut pastorien kanssa heijastelivat yleistä käsitystä, jonka mukaan messiaaninen liike on osa Jumalan tarkoitusta rakentaa uudelleen Apostolien tekojen juutalaisuskovien yhteisö. Vaikka emme suoranaisesti kysyneet, tämä kiehtova ajatus tuli esiin toistuvasti. Se näyttää olevan osa monien messiaanisten seurakuntien itseymmärrystä, David Serner kertoo.
Tutkimuksessaan Alec Goldberg ja David Serner kuvailevat Israelin messiaanista liikettä käsitteellä eskatologinen restorationismi, joka on uskoa lopunajalliseen ennalleen palauttamiseen. Vaikka tämän päivän Israelin valtio ei ole virheetön, se nähdään kuitenkin raamatullisten profetioiden täyttymyksenä. Jumala tulee viemään työnsä päätökseen Israelin kohdalla.
…ja loppukommentti
Haastateltavanani Caspari-keskuksen keittiössä istui kaksi hyvin tyytyväisen näköistä miestä. Maratonilta tuntunut projekti oli vihdoin vuosien ponnistelun jälkeen saatu maaliin. Helpotus oli käsinkosketeltavaa, ja oli innostavaa kuunnella, millaisia löytöjä he olivat tehneet prosessin aikana. Jeesukseen uskovat juutalaiset ovat pieni, mutta ehdottomasti huomionarvoinen vähemmistö Israelissa ja maailmanlaajassa Kristuksen ruumiissa. Heidän vahvuutensa on usko Jumalalta tulleeseen ikuiseen kutsumukseen. Israelin messiaaninen liike elää todeksi ihmettä ja kohtaloa, joka heille on Raamatussa luvattu. Mikä sykähdyttävä tulevaisuudennäkymä!
Caspari-keskuksen kirja “Jesus-Believing Israelis: Exploring Messianic Fellowships” on tilattavissa Caspari-keskuksen nettisivuilta ja Kindle-versiona Amazon-verkkokaupasta.