Knut H. Høyland, keskuksen entinen johtaja
Caspari-keskuksen 40-vuotisjuhla Jerusalemissa 8.11.2022. Kuva: Sanna Erelä
Kuinka kaikki alkoi
Caspari-keskus juhlii tänä syksynä 40. vuosipäivää. Se on merkkipaalu, joka tarjoaa mahdollisuuden tarkastella työn neljää vuosikymmentä osana kasvavaa messiaanista liikettä.
Minulla henkilökohtaisesti on ollut etuoikeus olla yhteydessä Caspari-keskukseen tavalla tai toisella kaikkien näiden 40 vuoden aikana. Osallistuin pikkupoikana marraskuussa 1982 keskuksen vihkimistilaisuuteen – tai niin ainakin uskon. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että minulla ei ole asiasta minkäänlaista muistikuvaa, mutta isäni mukaan minun on täytynyt olla siellä, koska hänkin oli.
Caspari-keskuksen historia juontaa juurensa kuitenkin jopa 50 vuoden päähän. Norjan Israel-lähetyksen yleiskokouksessa Bergenissä 1972 esitettiin spontaani ajatus kristillisen opintokeskuksen perustamisesta Jerusalemiin.
Norjan Israel-lähetyksen pioneerilla, Magne Solheimilla, oli ollut näky työstä Jerusalemissa jo pitkään. Hän palveli Israelissa lähes 30 vuotta ja perusti seurakunnat Haifaan ja Tel Avivin Immanuel-kirkkoon. Kuuluisa pastori Richard Wurmbrand, jolla oli läheisiä yhteyksiä Beit Eliahuun – nimi, jolla Haifan seurakunta nykyään tunnetaan – kysyi usein Israel-lähetyksen työntekijöiltä: ”Miksi ette toimi Jerusalemissa? Se on sentään paikka, josta hyvä uutinen Jeesuksesta levisi kaikkialle maailmaan.”
Vuonna 1973 Magne Sæbø, josta myöhemmin tuli Caspari-keskuksen johtokunnan ensimmäinen puheenjohtaja, lähetettiin Jerusalemiin tutkimaan, olisiko opintokeskukselle tarvetta. Hän totesi: ”Jerusalemissa on jo monia kristillisiä opintokeskuksia, mutta siellä ei näytä olevan yhtään sellaista, joka toimisi kristilliseltä pohjalta ja keskittyisi juutalaisuuden tutkimukseen, kristittyjen ja juutalaisten välisiin suhteisiin ja paikallisiin juutalaisuskoviin.”
Vuonna 1975 Norjan Israel-lähetys päätti perustaa opintokeskuksen, ja Caspari-keskus avattiin French Hillille Jerusalemiin 1982. Tähän mennessä keskuksella oli jo norjalaisia, suomalaisia ja saksalaisia järjestöjä kumppaneinaan ja vahva tuki myös paikallistasolla vaikutusvaltaisten johtajien kuten Baruch Maozin ja Menachem Ben Haimin kautta.
Keskuksen ensimmäinen johtaja oli norjalainen Ole Christian Kvarme. Työnäkynä oli “kouluttaa ja kasvattaa kypsiä ja motivoituneita uskovia tietoiseen kristilliseen elämään, seurakunnalliseen johtajuuteen ja evankeliointiin.” Caspari-keskuksesta tuli Israelin ensimmäinen toimija, joka tarjosi teologista koulutusta hepreaksi paikallisille messiaanisille seurakunnille.
Kasvun ja kriisien ajat
Työ alkoi TELEM-ohjelman (תוכנית לימוד משיחית) muodossa. Caspari-keskus tuotti yhdessä HaGefen-kustannuksen kanssa opiskelumateriaalia Raamatusta ja seurakuntatyöstä. Ryhmänohjaajat kulkivat eri puolilla Israelia opettamassa paikallisia pastoreita. Samaan aikaan Jerusalemin keskukseen saapuivat ensimmäiset kansainväliset opiskelijat perehtymään Raamatun juutalaiseen kontekstiin ja paikallisiin uskoviin Israelissa. Juutalaislähetyksen merkitystä pidettiin esillä, ja ulkomaalaiset opiskelijat tulivat uudella tavalla tietoisiksi juutalaisten läsnäolosta maailmanlaajassa Kristuksen ruumiissa.
Esko Siljanen Lähetysseurasta, toiminnanjohtaja Torleif Elgvin ja sihteeri Tali Abadi
Seuraavina vuosikymmeninä työ kasvoi ja muuntui. Sitä johtivat Torleif Elgvin, Torkild Masvie, Steve Engstrom, minä ja Elisabeth Levy. Pyrkimyksenä oli aina vastata messiaanisen yhteisön tarpeisiin ja palvella myös laajempaa uskovien joukkoa kaikkialta maailmasta.
Caspari-keskuksen työ on kohdannut kasvun ja kriisien aikoja. Kenties haasteellisimpia ovat olleet jaksot toisen intifadan ja koronapandemian aikaan. Vuosina 2000–2002 kymmenen pommia räjähti Jaffa-kadulla 300 metrin säteellä keskuksen tiloista, minkä seurauksena toiminta lamaantui. Vaikeat ajat toimivat kuitenkin myös porttina uuteen: Vuonna 2002 Lisa Loden nimitettiin ensimmäiseksi Israelin-työn johtajaksi, ja hänellä oli keskeinen rooli sapattikouluseminaarien kehittämisessä ja johtajuuskoulutuksessa. Paikallistyön hankkeita on sittemmin luotsannut Alec Goldberg. Koronapandemian aikaan 2020–2021 keskellä pitkiä yhteiskunnallisia sulkuja avautui uusia mahdollisuuksia tavoittaa lapsityöntekijöitä ja vanhempia internetin kautta.
Hengellisessä työssä Israelissa on aina haasteita. Ehkä yksi suurimmista Caspari-keskuksen haasteista mutta myös vahvuuksista on se tosiasia, että työ on sekä paikallista israelilaista sekä samaan aikaan kansainvälistä kumppanuutta. Caspari-keskuksessa paikalliset ja ulkomaalaiset uskovat haluavat tavoittaa juutalaisia evankeliumilla ja toimia sen eteen, että messiaaninen liike Israelissa kasvaisi ja vahvistuisi. Tällä tavoin keskus heijastaa myös yhteyttä Kristuksen ruumiissa.
Mitä on edessä?
Knut Helge Høyland
Katsoessamme neljääkymmentä vuotta taaksepäin tunnemme kiitollisuutta niistä monista työntekijöistä, johtokunnan jäsenistä, vapaaehtoisista, esirukoilijoista ja tukijoista, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet Caspari-keskuksen työn. Ennen muuta kuitenkin annamme kiitoksen Jeesukselle. Hän viime kädessä on se Yksi, joka on uskollisesti huolehtinut työstämme ja tekee niin edelleen.
Neljänkympin kohdalla on luonnollista kysyä, mihin tie tästä johtaa. Onko Caspari-keskus lähellä keski-iän kriisiä – vai onko se vasta aloittamassa pitkää ja hedelmällistä palvelua? Raamatullista analogiaa käyttääkseni: vaellammeko vielä erämaassa vai joko ollaan luvatussa maassa? Luulenpa, että vasta aika näyttää. Oli niin tai näin, uskon, että Herra Jeesus on ja tulee olemaan uskollinen työlleen ja omalle ruumiilleen tässä maassa myös tulevina vuosina.
Knut Helge Høyland asui lähetyslapsena Haifassa vanhempiensa kanssa ja palveli myöhemmin Caspari-keskuksen toiminnanjohtajana vuosina 2007–2013. Tällä hetkellä hän työskentelee pappina Norjassa.